Hinauslentotoiminta

Vähän historiaa

Hinaukset suoritettiin 1960-luvulla lähes yksinomaan vintturihinauksena. Vintturina käytettin kuorma-auton alustalle rakennettua kelausjärjestelmää jossa oli suuri kela ja jota pyöritettiin auton voimalähteellä. Kelalla oli ainakin 2 km  4-5 mm vahvuista teräslankaa. Kelaamalla lankaa sisään n. 120 km/h nopeudella saatiin purjekone nousemaan usein 600 m:n korkeuteen 2-3 minuutissa. Se oli vähän niinkuin leijjan lennätystä ja enemmänkin  🙂

Sodankylään saatiin ensimmäinen moottorilentokone 1967, jolloin alettin harjoittelemaan myös toista hinaustapaa eli lentokonehinausta. Lentokonehinaus osoittautui ylivoimaiseksi vintturiin nähden, koska purjekone voitiin hinata suoraan nostoon. Kerho osti oman hinauskoneen “Fokskepekin” OH-CFQ /Cessna C-172 vuoden 1973 keväällä. Vuosi oli 1989 kun CFQ vaihdettiin nykyiseen tehokkaampaan OH-CMR eli “Maikromeoon”, saman valmistajan C-182 koneeseen.

Hinaustoiminnasta on myös mainittava mainoksien eli “mainos lakanoiden” hinaukset. Kirjainlakanat vaihdettiin aina asiakkaan mukaan ja A:sta ö:hön oli lakanoita. Yksi asiakkaista oli esimerkiksi “SODANKYLÄN SÄÄSTÖPANKKI” ja se oli pitkä reteli se.

Tällä sivulla haluamme esitellä nykyistä hinauslentotoimintaamme ja alla oleva 24.8.2013 tallennettu lentodata esitetään. Aluksi kuitenkin videokuvaa lennolta:

Hinauslennon 24.8-2013 video

Toteutus:

  • Molemmilla ohjaajilla oli mukana mobiilipuhelimet (äpit), jotka olivat yhteydessä  LiveTrack-palvelimeen.
  • Hinauskoneen siipituessa oli kiinnitettynä HD-tasoionen videokamera.
  • Lentoja voitiin seurata maasta reaaliaikaisesti tietokoneelta.
  • Lennonvalvomo oli Syötteellä.

Hinauskoneen lentodata

Seuraavassa kuvassa  hinauslennon tyypillinen lentoprofiili jossa hinaus suoritetaan kiitotieltä 34,  eli keskustan suuntaan koska  vallitseva tuuli oli luoteesta (300-320 astetta 5-10 solmua). Purjekone irroittaa 600 m:n korkeudessa kentän pinnasta mitattuna. Irrotushetkellä kuljettu matka on 7,5 km.

[sgpx gpx=”https://sodik.fi/wp-content/uploads/gpx/TALA 2013-08-24 16-35-38.gpx”]
Katsojaa saattaa ihmetyttää miksi hinausyhdistelmän nopeus nousee juuri ennen irrotusta jopa n. 50 km/h ? -Syy on tuuli 600 m:n korkeudessa. Koska GPS mittaa maanopeutta ja lennettäessä myötätuuleen -maanopeus kasvaa tuulen nopeuden verran. Sama ilmiö näkyy myös alla olevassa purjekoneen lentodatassa ja jatkuu koko lennon ajan. Hinauskoneen nopeus kiihtyy huomattavasti lähdettessä alas köyden pudotukseen ja laskuun.

Purjekoneen lentodata

Samalta lennolta purjekoneen lentoprofiili on esitetty alla. Koneen lentämä lentorata näkyy karttapohjalla. Kartan alla on grafiikka josta näkee koneen kulloisenkin korkeuden merenpinnasta sininen käyrä (GPS korkeus) ja koneen maanopeus punaisella (GPS nopeus). Vaaka akselilla on lennetty matka.

[sgpx gpx=”https://sodik.fi/wp-content/uploads/gpx/TARMO 2013-08-24 16-37-49.gpx”]

Purekoneen nopeusprofiili on hinauksen aikana täysin yhteneväinen hinauskoneen datan kanssa koska koneet ova samassa köydessä kiinni 🙂   Irroituksen jälkeen nostossa, tai tässä tapauksessa “kantavassa kuplassa” lennettäessä, huomataan kuinka kupla liikkuu tuulen mukana. Ilmanopeus koneen hallinnassa on ollut hyvinkin vakaata ja symmetristä. Maanopeusvaihtelu on n. 30 km/h joten tuuli 700 m:n krkeudessa on ollut yli 30 km/h. Nopeusdatassa näkyvä piikki alaspäin johtuu ilmeisesti mobiilidatan siirrossa tapahtuneesta pienestä katkoksesta tai “kepsin sokeasta geometriasta”.

 

Lopuksi vielä toimintaohjeet ohjaajille hinausköyden molempiin päihin:

 

Hinauspilotin toimintalista:

 

Pursipilotin toimintalista: