Lentäminen harrastuksena

Vahvoja elämyksiä -suuria kokemuksia

Ensimmäisenä varmaankin tulee mieliin vapauden tunne. Tämä onkin yksi vahvimmista harrasteilmailun puoleensavetävistä tekijöistä. Myös mahdollisuus nähdä maailma hiukan uudesta, väljemmästä ja avoimemmasta näkökulmasta on toinen. Paljon muitakin tekijöitä, joita sittemmin kokemuksen ja taitojen kehittymisen myötä tulee lisää.

Monille pitempään ilmailua harrastaneille tulee mieleen näitä koettuja ’kiksejä’. Mikä onkaan se mahtava tunne kun ensimmäisellä yksinlennolla, tai ainakin sen jälkeen kun ensijännitys on mennyt ohi, huomaat että;   ’- minähän osaan …!’ Tai myöhemmin kun joltain lentoleirillä purjekoneella lennetyltä pitkältä matkalennolta, välillä vaikealtakin vaikuttaneelta, olet loppuliu’ussa kotikentälle näet ja tiedät, että korkeutesi riittää perille. Näitä kokemuksia, onnistumisen elämyksiä, joita monesti myöhemmin sitten illansuussa jaetaan toisten purjelentäjien kanssa joko saunan lauteilla tai leirinuotion äärellä.

Riskit tiedostaen – turvallisuuteen panostaen

Useilla ns. maakravuilla on se harhakäsitys, että ilmailu ja varsinkin lentäminen ilman moottoria on vaarallista. Ilmailu-urheilussa samoin kuin muissakin urheilutoiminnassa sattuu toki tapaturmia, -onnettomuuksiakin. Tämän tiedostaen pyrkimys lentoturvallisuuteen ei ole yksin ilmailulajien edellytys, se on paremminkin näiden suoranainen päämäärä. Tämän johdosta myös harrasteilmailussa tullaan noudattamaan turvallisuusohjeita ja määräyksiä tinkimättä. Oikeaoppisella asennoitumisella näiden noudattaminen ei tule olemaan vaikeaa. Tähän päästään koulutuksen, opiskelun sekä toveri- ja itsekurin avulla.

Ilmassa liikehtiminen vaatii rohkeutta, rohkeutta nousta ylös totutuista arkipäivän kuvioista, mutta se vaatii myös rohkeutta alistua vapaaehtoisesti kurinalaiseen toimintaan, kunnioittaen lentoturvallisuuden edellytyksiä.  Harvassa urheilulajissa tuodaan tämä vaatimus yhtä selvästi esille kuin ilmailussa, varsinkin sen perinteisissä lajeissa; purje- ja moottorilennossa sekä laskuvarjourheilussa.

Kavereita, samanhenkistä porukkaa, – kansainvälisestikin.

Ilmailuharrastus on selkeästi kansainvälistä.. Tämä osittain selittyy sillä. että ‘pelisäännöt’, lentotoimintamenetelmät, ovat aika pitkälle samoja eri maanosissa, fysiikan laeista puhumattakaan. Koska harrasteilmailu on meillä Suomessa pääosin kerhotoimintamuotoista, eli  kalusto on kerhotyönä ylläpidettyä, tämä edellyttää harrastajalta ns. kerhohenkeä, eli yhteistyökykyä toisten ilmailuharrastajien kesken. Siirtymistä minäkeskeisyydestä me -keskeisyyteen. Joustamista yhteisten tavoitteiden tarpeisiin. Tämä tarjoaa  myös antoisia onnistumisen elämyksiä esimerkiksi silloin, kun jokin kerhon talkooprojekti sadaan vietyä onnistuneesti läpi.

Ilmailu on kaiken kaikkiaan vaativa harraste. Mutta se on myös erittäin monipuolista ja antoisaa. Sen henkinen anti varsinkin nuorisolle perustuu mahdollisuuksiin ottaa mittaa itsestään, luonteestaan ja kyvystään kehittyä. Tämä eritoten nuorten vanhemmille huomioitavaksi, että ilmailuharraste kehittää tervettä itse- ja vastuuntuntoa sekä hallittua riskinottokykyä.

Ilmailu on parhaimmillaan koko elämänmittainen kehittävä harraste.